Paras (1419m) Norja - 1999

Sain puhelinsoiton, jossa kyseltiin kiinnostusta lähteä vetämään vaellusta Norjan Parakselle. Mukaan olisi lähdössä n. 20 vaellusintoista nuorta. Innostusta löytyi ja niin tuntui löytyvän muutamalta kaveriltanikin. Meitä oli siis 20 sankaria ja muutama kokeneempi eränkävijää lähdössä Norjan vuoristoon Parakselle. Reissu sattui osumaan heinäkuulle, oletus siis oli, että kelit ainakin olisivat mahtavat. Toisin kävi...

Kaikki kuitenkin alkoi hienosti. Saimme innostettua mukaan reissuun bussillisen retkeilystä ja vaeltamisesta innostuineita nuoria. Siinä on jo tarpeeksi syytä laittaa itsensäkin likoon. Vuoristoon lähteminen on toisekseen aina mukavaa. Kuvitelmat mahtavasta reissusta olivat siis olemassa.

Tällä kertaa menimme suoraa bussilla Norjan puolelle. Ajelimme siellä vuonojen laitamia ja kuuntelimme kuinka nuorten veljet ja siskot olivat saaneet toinen toistaan suurempia kaloja niistä vuonoista. Mietin silloin, että jos nyt riittää noin paljon uhoa, niin riittääköhän sitä, kun päästään todelliseen testiin. Vuoristo on nimittäin paha vastustaja myös silloin, kun ollaan lähdössä ns. turistireissulle. Ja nyt kyseessä oli pahimmanlaatuinen turistireissu, samanlainen reissu mihin itse olin osallistunut vuosia aikaisemmin.

Vastoinkäymiset alkavat

Päästimme bussillisen nuoria pihalle aurinkoon ojentelemaan jäseniään ennen varustetarkastusta. Laitoimme nuoret riviin ja aloitimme järjestyksessä kyselemään ja varmistamaan, että kaikki tarpeellinen on mukana.

Nuorille lähetetyssä kirjeessä oli luonnollisesti varustelista ja selvitykset, että nyt ollaan lähdössä vuoristoon. Emme toki pelotelleet, mutta pyrimme saamaan viestin perille, emme olleet siis menossa lähimetsään, vaan vuoristoon.

Viesti ei ollut mennyt perille

Järkytys paheni hetki hetkeltä. Yksikin sankari oli ottanut mukaan sukelluslasit ja snorkkelin. Pitkät kalsarit oli pitänyt jättää snorkkelin tilalta kotiin, koska rinkkaan ei ollut enää mahtunut. Tässä vaiheessa jo tiesimme, että nyt ei kyllä hyvää seuraa. Aloitimmekin jo heti alkuvaiheessa varomasta porukan riehaantumista.

Pitkistä kalsareista ja snorkkelista välittämättä lähdimme nousemaan vuoristoon. Ajatuksena oli, että nousemme Paraksen rinnettä jo ylös ja laitamme leirin pystyyn mahdollisimman lähelle, jotta seuraavana päivänä heti aamusta voimme alkaa huiputtamaan Parasta. Emme olleet nimittäin ihan varmoja hyvän sään jatkumisesta ja halusimme varata koko päivän aikaa huiputuksen yritykseen, jotta pääsisimme huipulle selkeällä ja hyvällä säällä.

Ensimmäinen tunti oli takana ja yksi lehvähdystauko pidetty. Kaikki oli hyvin, kunnes maasto muuttui raskaammaksi. Olimme ilmeisesti yliarvioineet porukan kunnon, koska pikku hiljaa minun kannettavakseni alkoi kerääntymään vaeltajiemme makuupusseja ja muita helposti kannettavia esineitä. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Ensimmäisenä päivänä oli ehdittävä suunniteltuun leiripaikkaan, koska lähempänäkään ei ollut tarpeeksi tasaista paikkaa leirin pystyttämiseen.

Leirissä

Sää pysyi koko ensimmäisen vaelluspäivän hyvänä. Illan lähestyessä pääsimme kuin pääsimmekin suunniteltuun leiripaikkaan ja aloitimme pystyttämään telttojamme. Saimme oman telttamme pystyyn ja aloitimme kahvinkeiton, kun yksi urheista vaeltajistamme kävi vasikoimassa kavereitaan. Saimme kuulla, että muutama sankari oli ottanut ja lähtenyt yrittämään Paraksen huiputusta samantien. Edellisen Paraksen keikan muistot tulvahtivat mieleemme. (lue lisää edellisestä katastrofista jos et ole lukenut)

Sää oli nopeasti muuttumassa. Päivällä vallinnut rauhallinen tuuli oli tyyntynyt lähes täysin ja sumu oli kiertymässä joka puolelle ympärillemme. Ilma oli täysin samanlainen kuin silloin, kun olimme edellisen kerran samalla vuorella eksyksissä. Nyt eksyksissä emme olleet me, vaan nuoret joista me olimme vastuussa.

Onneksi pojat tulivat sumun keskeltä nopeasti takaisin. He olivat ehtineet huipulle ennen pahimman sumun iskemistä. Varusteet tosi pojilla olivat vähän heikot. T-paidat päällä ne siellä juoksivat. Saattoi pojilla olla vähän kylmä, koska ilman lämpötila oli laskenut nopeasti.... jatkuu myöhemmin.